Saara Liukkonen mediassa
Lopulta tärkein kysymys ei ole, täyttyykö jokin tietty mitoitus, vaan saako ikääntynyt ihminen tarvitsemansa hoidon oikeaan aikaan, turvallisesti, laadukkaasti ja ihmisarvoa kunnioittaen.
Julkisessa keskustelussa hoitotakuu on usein synonyymi hyvälle hoidolle. On helppo ajatella, että mitä nopeammin lääkäriin, sen parempi. Tämä pitää paikkansa silloin, kun kyse on akuutista tilanteesta, silloin nopeus on ratkaisevaa. Mutta suuri osa terveydenhuollon käynneistä ei ole akuutteja.
Sairaalaverkosta puhuttaessa katse kohdistuu lähes poikkeuksetta keskussairaaloihin. Yliopistosairaalat jäävät ikään kuin keskustelun ulkokehälle rakenteiksi, joiden olemassa oloa tai laajuutta ei samalla tavalla kyseenalaisteta.
Terveydenhuollosta puhutaan usein kulueränä. Se on ymmärrettävää, kun tarkastelemme hyvinvointialueiden budjetteja. Silloin katse kiinnittyy siihen, kuinka paljon rahaa kuluu. Harvemmin pysähdymme kysymään: mitä tapahtuu, jos hoitoa ei anneta ajoissa?
Parasta hyvinvointiyhteiskunnassa on se, että taustasi ei määrittele mitä voit olla. Voit opiskella, kehittyä ja rakentaa oman polkusi. Meidän tehtävämme on taata lapsille ja nuorille parhaat mahdolliset olosuhteet katsoa eteenpäin ja luottaa tulevaisuuteen
Ilta-Sanomissa oli hiljattain juttu puolueiden gallupeista. Artikkelissa nostettiin myös esiin, että kokoomuksen naiskannattajia on siirtynyt muihin puolueisiin. Yhtenä selityksenä mainittiin hallitusyhteistyö. Jäin miettimään onko Kokoomus miesten puolue?
Sote-uudistus oli välttämätön, mutta sen rahoitusmalli ei ole kestävällä pohjalla. Tämä näkyy nyt hyvinvointialueiden arjessa: rahoitus ei vastaa alueiden todellisia kustannuksia, ja seurauksena alueellinen eriarvoisuus syvenee.
Kysyin lapsiltani, miksi naistenpäivää vietetään. Taustatiedoksi asiaan liittyen: puhun paljon lapsille tasa-arvosta, naisten oikeuksista ja historiasta näiden asioiden takana.
Euroopan unioni ei ole täydellinen. Sen päätöksentekoa saa ja pitää arvioida kriittisesti. Mutta sen perusta on arvokas: ajatus siitä, että kansakunnat sitoutuvat yhteisiin sääntöihin, ratkaisevat erimielisyytensä neuvottelemalla ja turvaavat rauhan yhteistyöllä.
Etelä-Savon väestörakenne on muuttumassa nopeasti. Ennusteiden mukaan maakunnan väkiluku laskee tulevina vuosikymmeninä, ja ikärakenne painottuu yhä enemmän ikääntyneisiin. Työikäisten määrä vähenee, mikä haastaa palveluiden ja elinvoiman säilymisen. Samaan aikaan monet nuoret ja perheet muuttavat kasvukeskuksiin, usein työn tai opiskelujen perässä.
Hyvinvointialueiden rahoitus tulee tällä hetkellä pääosin valtiolta, ja raha on yleiskatteellista – eli alueet voivat käyttää sen omien tarpeidensa mukaisesti. Kuitenkin keskusteluun on ajoittain noussut ajatus verotusoikeuden antamisesta hyvinvointialueille. Verotusoikeus ei ratkaisisi rahoitusongelmia, vaan se lisäisi alueellista eriarvoisuutta ja saattaisi kasvattaa verotaakkaa.
Uskon siihen, että lapsissa ja nuorissa on tulevaisuutemme. Olen ottanut tavaksi keskustella kotona tasa-arvosta ja ihmisten oikeuksista.Olen puhunut opiskelun merkityksestä ja siitä, kuinka sen avulla voi vaikuttaa omaan tulotasoonsa ja rakentaa omaa tulevaisuutta.
Sivusto on viimeksi päivitetty 19.5.2026